Edupolin Ari Rapo ja Jouni Kahila laventavat tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa huomioimaan nykynetin mahdollisuuksia. He pyysivät Kari A. Hintikkaa ja minua toteuttamaan koulutuksensa someosion. Vedimme jokunen aika sitten somemoduulin, joka rakentui etäeluennoista, pienistä harjoituksista ja omasta etätehtävästä sekä sen konsultoivasta palautteesta.
Online-seminaariin saatiin mukaan vain muutama joukosta, joten luennot tallennettiin ja julkaistiin. Ensimmäinen toteutustapa vaatii vielä jalostamista, mutta ei ihan huono, koska jaksan itsekin kuunnella taltiointeja uudelleen ja miettiä jäsennyksiämme.
Tilaajan kanssa sovimme, että julkaisemme aineistot avoimesti nettiin: aineistot sinällään eivät vielä riitä, vanhenevatkin nopeasti. Jotta some tuotekehittämisen foorumina tulee tutuksi, on opeteltava sekä työvälineitä että vuorovaikutustyylejä. Tietyt periaatteet toimivat pitemmälläkin tähtäimellä, mutta toimintaympäristöt ovat jatkuvassa liikkeessä. Pitää löytää ja jäsentää noita yleisiä toimintamalleja ja sitten soveltaa niitä omiin tarpeisiin. Kuten eräs kurssille osallistunut pohti, pitää myös ymmärtää, missä kohdalla tarvitsee ammattilaisen apua ja sitten älytä käyttää ammattilaisia.
Netin kautta tapahtuvassa kommunikaatiossa, varsinkin vapaaehtoisuuteen perustuvassa, on erityisipiirteitä, joita on tärkeää ottaa huomioon. Luento-osuuksissamme esitellään taustaa sille, miten netti verkostoineen, työkaluineen ja toimintakulttuureineen muuttaa tuotantorakenteita ja toimintarakenteita. Esittelyssä ovat mm. avoin innovaatio, crowdsourcing/joukkouttaminen, pitkä häntä, James Surowieckin jäsennys joukkoälystä, Sami Viitamäen FLIRT-malli käytännön toteutusten suunnitteluelementeistä ja Somus-tutkimushankkeen kokemuksista jäsennetty taustakanava-työkalulistaus.
Somen hyötykäyttö liiketoiminnassa keskittyy nykyisellään melko pitkälti markkinointiin, kun tuottaisampaa saattaisi olla nimen omaa hyödyntäminen tuotekehityspuolella.