Edupolin Ari Rapo ja Jouni Kahila laventavat tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa huomioimaan nykynetin mahdollisuuksia. He pyysivät Kari A. Hintikkaa ja minua toteuttamaan koulutuksensa someosion. Vedimme jokunen aika sitten somemoduulin, joka rakentui etäeluennoista, pienistä harjoituksista ja omasta etätehtävästä sekä sen konsultoivasta palautteesta.
Online-seminaariin saatiin mukaan vain muutama joukosta, joten luennot tallennettiin ja julkaistiin. Ensimmäinen toteutustapa vaatii vielä jalostamista, mutta ei ihan huono, koska jaksan itsekin kuunnella taltiointeja uudelleen ja miettiä jäsennyksiämme.
Tilaajan kanssa sovimme, että julkaisemme aineistot avoimesti nettiin: aineistot sinällään eivät vielä riitä, vanhenevatkin nopeasti. Jotta some tuotekehittämisen foorumina tulee tutuksi, on opeteltava sekä työvälineitä että vuorovaikutustyylejä. Tietyt periaatteet toimivat pitemmälläkin tähtäimellä, mutta toimintaympäristöt ovat jatkuvassa liikkeessä. Pitää löytää ja jäsentää noita yleisiä toimintamalleja ja sitten soveltaa niitä omiin tarpeisiin. Kuten eräs kurssille osallistunut pohti, pitää myös ymmärtää, missä kohdalla tarvitsee ammattilaisen apua ja sitten älytä käyttää ammattilaisia.
Netin kautta tapahtuvassa kommunikaatiossa, varsinkin vapaaehtoisuuteen perustuvassa, on erityisipiirteitä, joita on tärkeää ottaa huomioon. Luento-osuuksissamme esitellään taustaa sille, miten netti verkostoineen, työkaluineen ja toimintakulttuureineen muuttaa tuotantorakenteita ja toimintarakenteita. Esittelyssä ovat mm. avoin innovaatio, crowdsourcing/joukkouttaminen, pitkä häntä, James Surowieckin jäsennys joukkoälystä, Sami Viitamäen FLIRT-malli käytännön toteutusten suunnitteluelementeistä ja Somus-tutkimushankkeen kokemuksista jäsennetty taustakanava-työkalulistaus.
Somen hyötykäyttö liiketoiminnassa keskittyy nykyisellään melko pitkälti markkinointiin, kun tuottaisampaa saattaisi olla nimen omaa hyödyntäminen tuotekehityspuolella.
lauantai 10. joulukuuta 2011
torstai 27. lokakuuta 2011
Sometussa Nettikätilöt-ryhmä
Otavan Opiston kevään pajatapaamisen pohjalle on perustettu Nettikätilöt-verkostoitumispaikka Sometuun. Aihe on tapetilla myös muualla. Metropolia-ammattikorkeakoulussa valmistellaan mikrokirjaa verkkofasilitoinnista.
lauantai 6. elokuuta 2011
Viestintäilmapiirillä on väliä
Kesällä avautunut Google+ -verkkopalvelu on ottanut esitestausvaiheessa hyvän lähdön. Keskustelut ovat menneet pelkkää linkkien ja lyhytviestittelyä syvemmälle. Oppimisesta kiinnostuneet ovat muun muassa keskustelleen käytännön kysymyksistä sisältöjen jakamisen suhteen ja samalla pohdinta on siirtynyt myös asenteisiin ja emootioihin. Kirjoitin aiheesta pienen blogimerkinnän, joka sekin keräsi varteenotettavia kommentteja. Kulttuurimuutos on selkeästi meneillään.
Sometu-verkoston sivuilla Kari Lahti kertoi omasta kiinnostuksen kohteestaan, arvostavasta vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa (ks. wiki) ja kyseli, miten ihmisten mielestä asiaan kuuluu –osallistujia toivotaan eli hopi-hopi Sometuun ;).
Äsken esittelin tätä omaa graduprojektiani edellä mainittuun keskusteluun ja tulin tiivistäneeni jotain, mitä pieninä erinä olen kesälukemisista ja tutkimushavainnoinnista kerännyt kokoon:
Sometu-verkoston sivuilla Kari Lahti kertoi omasta kiinnostuksen kohteestaan, arvostavasta vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa (ks. wiki) ja kyseli, miten ihmisten mielestä asiaan kuuluu –osallistujia toivotaan eli hopi-hopi Sometuun ;).
Äsken esittelin tätä omaa graduprojektiani edellä mainittuun keskusteluun ja tulin tiivistäneeni jotain, mitä pieninä erinä olen kesälukemisista ja tutkimushavainnoinnista kerännyt kokoon:
"Oma lähestymiseni on a) erottaa nettispesifi yleisestä verkoston tain ryhmän tavoitteellisen toiminnan fasilitoinnista ja b) kuvailla niitä toimintatapoja, joilla fasilitointi voisi onnistua.
Fasilitointi tässä ymmärretään auttamisena, helpottamisena, tukemisena ja tavoitteeseen pääsemisen edistämisenä.
Toimenpiteitä voivat olla
- verkoston ja sen toiminnan liikkeelle lähdön kätilöinti verkon kautta tai aloitustapahtuman aikana ja jälkeen verkkoon suunnaten,
- verkoston toiminnan liikkeellä pitäminen ja toiminnan suuntaaminen prosessin aikana,
- talkoistaminen, joukkouttaminen, crowdsourcing verkostossa ja
- tulosten ulos saaminen verkostosta ja sen toiminnasta mm. yhteenvetojen, jäsennysten, tiivistelmien, listausten tai muoden koontien avulla.
Oleellista on, että fasilitaattori ei itse tee asioita muiden puolesta vaan toimii taustalla luomassa edellytyksiä, joista yksi on tuo esittämäsi vuorovaikutusilmapiiri. Jos ilmapiiri on rohkaiseva, kannustava ja arvostava, vuorovaikutus myös etenee.
Fasilitaattorilla on netissä erilaisia keinoja tähän kuin kasvokkaistilanteissa. Esimerkiksi minä pystyn nostamaan tämän keskustelun esille Ningin ylläpitotyökalulla, voin jakaa tätä eteenpäin napin painalluksella Twitteriin ja Facebookiin, voin linkittää tämän toisaalle (kuten nyt teen gradublogiini).
Kysymyksesi herättikin mukavasti kesäunesta opiskelusyksyyn."
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
Valmisteilla populaari viriketeos tämän gradun aihepiiristä
Yhdessä tehty, netitse. Kari A. Hintikka tulevaisuuden ennakoijana ehdotteli jo aikaa sitten kirjaa aiheesta crowdsourcing (talkoistaminen, joukkouttaminen). Tuija Aalto kypsyi idealle tänä keväänä. Ja koskapa olin itse jo jonkin aikaa ollut nettikulmilla hengailemassa saman aihepiirin kanssa, minutkin napattiin kimppakyytiin ja nyt sitä mennään.
Projektin työnimeksi kiteytyi vertaisaika. Puuhaamme voi peesailla, rikastaa ja ravistaa blogissa, Facebookissa, Twitterissä (#vertaisaika) ja Qaikussa. Hubina vertaisaika.fi. Ohessa siis edistyy myös oma graduni Tampereen yliopiston informaatiotieteen yksikköön.
Projektin työnimeksi kiteytyi vertaisaika. Puuhaamme voi peesailla, rikastaa ja ravistaa blogissa, Facebookissa, Twitterissä (#vertaisaika) ja Qaikussa. Hubina vertaisaika.fi. Ohessa siis edistyy myös oma graduni Tampereen yliopiston informaatiotieteen yksikköön.
lauantai 21. toukokuuta 2011
Kari A. Hintikka nettifasilitoinnista Otavan Opistolla 13.5.11
Tänne blogiin ilmaantuu ensi viikolla iso läjä purettua aineistoa viikon takaisesta Otavan Opiston Nettikätilöinti-pajasta. Tässä otavalaisten tuottama videotaltiointi Kari A. Hintikan esityksestä, joka oli erittäin hyvin jäsennelty ja tiukkaa tavaraa omaa tutkimusaihettani ajatellen. Suurkiitokset! EDIT: Flash-muotoinen video ei ole enää saatavilla.
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Nettikätilöintipaja
Otavan Opistolla järjestetään 13.-14.5.11 nettikätilöintipaja. Aiheesta lisää Nattikansan blogissa. Pajaa pääsee seuraamaan myös Adobe Connectin kautta etänä (verkko-osallistujaksi ilmoittautuminen, valitse toukokuun paja). Tilaisuudesta nettijalanjälkiä mm. tähän blogiin.
maanantai 25. huhtikuuta 2011
Ryhmäprosessit – sosiaalipsykologian näkökulmaa osa 2
Helkama & Myllyniemi & Liebkind (1998). Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita. Luku 13 Ryhmäprosessit, ss 253 – 289.
Tehtävän luonteen vaikutus (s. 257 Steiner 1972 ryhmätehtävien typologia):
- tekevätkö kaikki samaa samalla tavalla
- yhdistetäänkö erilaista osaamista yhteen
- voidaanko tehtävä jakaa osiin
- onko määrä (nopeus) vai laatu tärkeää
- yksilön panosten suhde ryhmän tulokseen
Yksilön panosten suhteen: lasketaan yhteen, ryhmä valitsee arvioimalla parhaan/parhaat, kaikki jäsenet vaikuttavat tulokseen, ryhmä tai johtaja harkitsee ja valitsee.
Omia johtopäätöksiäni nettiverkostojen suhteen: tärkeää huomata, miten eri yksilöiden panokset voivat vaikuttaa eri tavoin ja miten tehtävän luonne vaikuttaa yksilöpanoksen suhteuttamiseen. Mikä vaikutus esimerkiksi odotusajalla on? Jos oman panoksen vaikutusaika venyy huomattavasti, motivaatio voi laskea nopeasti. Tämä näkyy niinkin pienessä asiassa kuin nettiverkostoon liittymisessä: jos verkostoon pääsyä joutuu odottamaan, henkilö saattaa peruuttaa verkostoon liittymisensä. Miten visualisoinneilla voidaan tukea osallistumisen vaikutuksen näkymistä? Tämä näkyy esimerkiksi Etherpadin yhteiskirjoitustuokioissa: oma väri motivoi ihmisiä, mukana leikillinen ulottuvuus. Jos kontribuutio selkeästi nähtävillä, nouseeko motivaatio? Vai pelottaako näkyväksi tekeminen ihmisiä? Profiilikuvan merkitys on suuri, oma panos näkyy "omana äänenä". Aloittelijoita pelottaa, tottuneille tärkeää. Onko profiilikuvan merkitystä nettikeskusteluissa tutkittu?
Tehtävän luonteen vaikutus (s. 257 Steiner 1972 ryhmätehtävien typologia):
- tekevätkö kaikki samaa samalla tavalla
- yhdistetäänkö erilaista osaamista yhteen
- voidaanko tehtävä jakaa osiin
- onko määrä (nopeus) vai laatu tärkeää
- yksilön panosten suhde ryhmän tulokseen
Yksilön panosten suhteen: lasketaan yhteen, ryhmä valitsee arvioimalla parhaan/parhaat, kaikki jäsenet vaikuttavat tulokseen, ryhmä tai johtaja harkitsee ja valitsee.
Omia johtopäätöksiäni nettiverkostojen suhteen: tärkeää huomata, miten eri yksilöiden panokset voivat vaikuttaa eri tavoin ja miten tehtävän luonne vaikuttaa yksilöpanoksen suhteuttamiseen. Mikä vaikutus esimerkiksi odotusajalla on? Jos oman panoksen vaikutusaika venyy huomattavasti, motivaatio voi laskea nopeasti. Tämä näkyy niinkin pienessä asiassa kuin nettiverkostoon liittymisessä: jos verkostoon pääsyä joutuu odottamaan, henkilö saattaa peruuttaa verkostoon liittymisensä. Miten visualisoinneilla voidaan tukea osallistumisen vaikutuksen näkymistä? Tämä näkyy esimerkiksi Etherpadin yhteiskirjoitustuokioissa: oma väri motivoi ihmisiä, mukana leikillinen ulottuvuus. Jos kontribuutio selkeästi nähtävillä, nouseeko motivaatio? Vai pelottaako näkyväksi tekeminen ihmisiä? Profiilikuvan merkitys on suuri, oma panos näkyy "omana äänenä". Aloittelijoita pelottaa, tottuneille tärkeää. Onko profiilikuvan merkitystä nettikeskusteluissa tutkittu?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


