Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa ITK on koonnut jo yli 20 vuotta väkeä keväiselle Aulangolle. Niin jälleen. Päivien verkkosivuilla on viime vuosien aikana ollut yritystä ennakkoverkottaa ja aktivoida osallistujia. Käytössä on ollut muusta somesta erillisiä ratkaisuja. Mitä olen itse seurannut ja osallistunut viimeisen viiden vuoden aikana, niin ei kovin suurta pöhinää verrattuna osanottajamäärään, joka on kumminkin jonkin verran valikoitunutta porukkaa.
Tänä vuonna kolme vuorokautta ennen konfernessin alkua etusivun keskustelulaatikossa on kaiken kaikkiaan 10 keskustelun avausta, suurin osa järjestävän organisaation puolesta. ITK-ystävät -ryhmä löytyy Facebookista, mutta ei ole ilmeisesti tänä vuonna järjestäjien omassa tiedotuskäytössä ja muita FB-sivuja ei löytynyt. ITK-ystävissä oli 6 kirjoitusta tältä vuodelta, joista 4 saman ihmisen (Pauliina Mäkelän) laittamia. Jäseniä ryhmässä on 245 tänään 3.4.2011.
Twitterissä jo kyselin aiheesta ja yksi vastaus hiljaisuuteen oli Facebookin osalta se, että ryhmät eivät ole yhtä käteviä seurata kuin sivut. Vastaaja oli myös noteerannut, että Facebook-ryhmän kuvaus kohdistui viime vuoteen.
Olisi kiinnostavaa kuulla kommentteja aiheesta. Itse olen usein kaivannut ennakko- ja jälkiverkottumista konferenssin tai seminaarin kanssa. Tällaiseen on erilaisia ratkaisuja. ITK:n käyttämä ei toki ole ainut. Millainen ratkaisu toimisi? Mikä on taustatyön rooli? Mikä merkitys valitulla teknisellä käyttöympäristöllä on?
Sometu-verkosto on osallistunut aktiivisesti jo kolmatta vuotta ITK-päiville. Väkeä on mobilisoitu sekä verkoston Ningissä, wikissä että Google-dokumentteilla. Sometun ITK-ryhmät: 2009 osallistujia 60 hö, 2010 osallistujia 144 hö ja 2011 osallistujia 41 hö. Sometun wikisivut 2009, 2010 ja 2011.
Twitter on nopeasti haihtuva ja hajanainen taustakanavana sekä verkottumisapulaisena. Vaatii mielen sisäistä liimaa ja sovelluspalveluita. Viime vuoden ITK-twiitit on talletettu TwapperKeeperillä, sikäli kun niissä on ollut merkintä #itk2010.
EDIT: Tämän vuoden ITK-päivillä on jokaisella esityksellä oma Twitter-hashtag. Mitenköhän esityksestä toiseen laukkaava osallistuja ehtii vaihtaa merkintää lennossa, miten selkeästi ne ovat esillä ja muistavatko ihmiset sitten laittaa myös #itk2011 merkin (joka olisi oikein hyvin voinut olla #itk11). Esitysten hashtagit ovat pitkiä, tyyliin #itkesitys51. Mobiililla twiittaavalle sorminäppäryysharjoituksia tiedossa. Kiitos vinkistä @talvivaaraj.
Aivan samaa mieltä tuosta #hashtagista. Periaatteessa tuossa on ideaa. Käytännössä Twitter sopii kuitenkin lähinnä keynotejen ja tunnelmien raportointiin. jos halutaan että kommenteilla on myöhemmin käyttöä tai että ulkopuoliset voivat osallistua, niin rakenteiset so. keskusteluketjut säilyttävät mikrokanavat ovat parempia, kuten Qaiku:
VastaaPoistahttp://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/
Eron Twitterin ja Qaikun jäsennyslogiikasta näkee yhdellä silmäyksellä.
Viimeksi Twitteriä kokeiltiin 29.3.2011 Yle A2 Netti-illan yhteiskommenteissa #A2ilta. Lopputuloksista voi lukea blogistani
http://verkkovoimaa.wordpress.com/2011/03/30/ylen-a2-netti-ilta-ja-taustakanavan-tarpeellisuus/
t. Kari A. Hintikka